Huomioita

Kuukauden matkustamisen jälkeen tiedän    kaksi asiaa joita en taatusti tule Ecuadorista kaipaamaan: bussit, popmusiikki ja ruoka. Oho, niitä oli kolme!  Zumbahuassa ruoka oli aivan hirveän pahaa räkäsoppaa ja mautonta maissia. Nyt kun ollaan Quitossa nauttimassa herkkuruuista tajuaa maan eriarvoisuuden: ihmisillä ei vuorilla ja maaseudulla yksinkertaisesti ole muuta ruokaa kuin riisiä ja muuta kauheaa. Selvästi alkuperäiskansojen olot ovat aivan toista kuin ihmisten täällä Quitossa. Näkökulma kaupunkiin on muuttunut todella ratkaisevasti siitä kun tultiin maahan. Quitossa on kallista, puhdasta, länsimaista ja hienoa. Tullessa vaikutelma oli paljon nuhruisempi ja köyhempi... 

Tosin nyt hotellimme on hienoimmalla alueella vanhassa kaupungissa. 

Reissaamisen jälkeen nautitaan kyllä täysin rinnoin Quiton herkuista: eilen syötiin hyvät hampurilaiset ja tänään tajuttoman ihanaa pitsaa. Ei voi kuin olla onnellinen siitä, kuinka etuoikeutettu on. Muistelen jo kaiholla lähikaupan valikoimia Lauttasaaressa. Teen varmaan ostoslistan valmiiksi lentomatkalla.... Mutta tosiaan, kaikilla ei ole asiat yhtä mukavasti, oli hyvä opetus käydä viidakossa itikoiden keskellä ja 4000 metrin korkeudessa hyytävän kylmässä ilmassa kaminan savussa alkeellisen ruuan voimin. Etenkin siellä kylmässä vuorilla elämä on tosi kovaa!

Mutta nyt onnellisiin kuviin, ulkona satoi äsken rakeita kun yritettiin lounastaa terassilla, mutta ah:

Meidät ikuistettiin pitserian seinän valokuvakollaasiin: 

Ja tässä minä hytisemässä vällyjen alla kaikki mahdolliset vaatteet kerroksittain päällä häkämyrkytyksen partaalla Quilotoan majapaikassa (näyttää huomattavasti idyllisemmältä kuin mitä se oikeasti oli):

Naapurin laama:

Koirat seurustelee Zumbahuan kadulla:

Tässä vielä Juhon kuva bussista, jolla Zumbahuasta lähdettiin, kuski laittoi bussin katolle lampaita, joita joku onnellinen lieni ostanut markkinoilta juuri.